Runot routakulttuurista kestävät kompromissin
Pälvin ensimmäiset runot syntyivät keväällä 2015 Tommi Parkon runokurssilla. Runoja syntyi vuosien mittaan lisää, ja kokoelmalle alkoi hahmottua teema. Haave omasta runokokoelmasta toteutui, kun lappilainen Väyläkirjat julkaisi Pälvin esikoiskokoelman Kompromissinkestävä. Kokoelman runot kertovat junantuoman sopeutumisesta rovaniemeläiseen routakulttuuriin – ja aikuistumiseen.
Rovaniemeläisen kulttuurikuppila Musta Kissan pieni tupa täyttyy hälisevistä julkkarivieraista aurinkoisena sunnuntai-iltana. Pälviä halaillaan ja lasiin kaadetaan punaista kuplivaa.
Pieni kuppila täyttyy äärilleen – Pälvin runokirjaa on saapunut juhlistamaan liki puolensataa runojen ystävää.
Kauniisti sisustettu kuppila Rovaniemen keskustassa sopii kuin nakutettu pienten kirjajulkkareiden pitämiseen. Musta Kissan pieni stage on juuri riittävän intiimi runoiltojen ja erityypisten open-mic ja open-stage iltojen järjestämiseen.
Routakulttuurin koulima aikuisuus
Tunnelma on lämmin ja väki hiljenee kun pinkkimekkoinen Pälvi istahtaa kotoisan näköiseen nurkkaan lukemaan otteita kokoelmastaan ja kiittämään häntä matkan varrella tukeneita.
Hän aloittaa kokoelmansa prologilla.
Yleisö hiljentyy kuuntelemaan runoilijan selkeää ja ilmeikästä ääntä.
.
Ote prologista:
Aikuisten kodissa vessanpönttö ei vuoda eikä kylpyhuoneen kaakeleihin ole liimattu Disney-aiheisia tarroja
Aikuiset eivät karju kun ne hermostuvat eivätkä aikuiset kärttyä tyhjästä vaan kestävät kompromisseja.
Aikuiset jaksavat olla aikuisia aamusta iltaan.
Elämänmakuiset runot loskamäyskästä pianistipoikaan
Kokoelma koostuu prologin ja epilogin lisäksi neljästä luvusta. Runojen kieli on rikasta ja tunnelma on rehellinen. Runoihin on helppo samaistua, silti ne kestävät monta lukukertaa. Kielikuvat ovat välillä riemastuttavia (ote runosta):
Loska mäyskää vastaan
rappukäytävässä
lössäyttää itsensä
askelmalta toiselle
I luku Täällä ei minimekoilla pärjää
Luvun nimestä voi aavistaa, että luvassa on junantuoman nuoren naisen kokemuksia arktisesta kaupungista, sen päivistä ja öistä. Ja sen ikiroudasta.
Iltaisin kadut mutisevat vaimeasti
natisevat liitoksissaan
Sätkivät
lihasten rentoutuessa
Sade laskeutuu kohti taivasta
Se vie mukanaan tämän kaupungin
itkee itsensä sisään katujen saumoista
imeytyy maaperään
joka ei koskaan täysin
sula
II luku Sammakkoprinssejä
Luku marssittaa lukijan iloksi unelmien prinssiä metsästävän sinkkutytön treffikimaraa. Monenmoista hutia pitää käydä läpi ennen kuin Pianistipoika löytyy.
Kurjesta Tivoliin on kolmesataa askelta.
Pikkupuolen tanssilattiaan tarttuvat kengät kiinni
siideriliima pitää jalat maassa
Kerran hän melkein lähti sen matkaan
joka saa kaikki naiset
vaikka ei näytä miltään
Se on hyvä puhumaan
Hän jäi jaloistaan kiinni tahmalattiaan
Mies jäi suustaan kiinni tarjoilijaan
Nyt niillä on poika
isänsä näköinen
III luku Haikarat, nuo petolliset
Kolmas luku on kokoelman riipaisevin. Lapsettomuutta käsittelevät runot ovat haikeita mutta eivät toivottomia. Lopussa pilkahtaa valo, kuin keväisin Lapissa jokavuotisen kaamoksen päätteeksi.
Haikarat
kiikuttavat nyyttinsä ihan muille oville
Uinu uinu pienoinen
hän laulaa
Rutistaa kutittavaa koristetyynyä
Unen harmaalla rajalla
hän tuudittaa
vatsaansa
Nuku nuku nurmilintu
väsy väsy västäräkki
Uinu uunissa sairaalan
viemäreissä vaeltele
Hän totuttelee ajatukseen
ettei kukaan
koskaan
sano häntä äidiksi
IV luku Pianistipoika ja kolme karhua
Oman kodin, pesän, paikan, tilan ja aseman hukkaamisesta ja löytämisestä kertoo neljäs luku, jonka punaisena lankana polveilee satuklassikon karhuperhe. Kultakutri hakee paikkaansa pesäkolosta, josta aikanaan kukin vuorollaan tallustaa omille tassuilleen.
Koti täynnä vieraita tuoksuja
Aamuisin hän vetää päälleen
punaharmaan villapaidan
hihat ovat liian pitkät
Se kuului Pianistipojan entiselle
Täällä on paljon
asioita jotka eivät
kuulu
hänelle
Silti häntä jokseenkin lohduttavat
joutsenet
ne lentävät etelään
eivätkä
ole kenenkään
ja
taivas
itsensä
oma
Runoilija runoilee yksin – kokoelmaan tarvitaan muitakin
Pälvin taipale harrastelijakirjoittajasta julkaisseeksi runoilijaksi alkoi Tommi Parkon runokurssilta. Tommi Parkko on kokenut kirjoittajaohjaaja ja runoilija, jota Pälvi kiittelli vuolaasti. Hyvä ohjaaja vaikuttaa paljon kokoelman syntyyn.
Kanssakirjoittajat saivat omat lämpimät kiitokset, kuten kaikki muutkin palautteen antajat.
Erittäin tärkeässä osassa kokoelman jalostumisessa oli Lapin Kirjallisuusseuran arviointipalvelu. Pälvi oli kirjoittanut vuosien varrella paljon runoja. Niistä lopulta vain noin puolet löysi paikkansa kokoelmassa. Irene Piippolan syvä ja kriittinen palaute oli muokannut kokoelmaa kohti paljon parempaa.
Onneksi en julkaissut sitä vielä silloin. Palautteen pohjalta kokoelma muokkautui paljon paremmaksi.
Kun kokoelman aihe ja teema oli kirkastunut ja se oli Pälvin mielestä valmis julkaistavaksi, hän lähestyi muuttamaa kustantamoa. Hän kuitenkin kyllästyi sekä vastauksiin ja niiden odotteluun, ja otti yhteyttä hänen aiemmin julkaistun Kalkkimaan Pappi -kirjan kustantaneeseen Väyläkirjojen Tuomo Korteniemeen.
Tuomo oli kuunnellut Pälvin ehdotusta ja tuumannut, ettei runojen julkaisu ole kovinkaan tuottoisaa kustannustoimintaa. Sitten mies oli kuitenkin todennut ykskantaan: No joo, kulttuuriteko. Pian käsikirjoitus oli jo menossa painoon.
Omaa aviomiestään Pälvillä on kiittäminen raikkaasta ja lyyrisestä kirjailijanimestään: kokoelma on julkaistu alias-nimellä Pälvi Puro.
Pälvin runokokoelman Kompromissinkestävä voit tilata Väyläkirjoilta
Vinkki omasta runokirjasta haaveilevalle
Haaveiletko sinä omasta kokoelmasta? Tässä Pälvin tärkein vinkki:
Muista työstää runojasi! Ota palautetta, karsi ja muokkaa.
Haluatko oppia lisää ja kirjoittaa runoja? Valitse näistä
- blogiartikkeli
- kirjoittajan AarreAitta
Artikkelissa 7 askelta aloittelevalle runoilijalle
Kurkkaa AarreAittaan ja löydä kirjoituskurssit – myös maksuton kurssi!
Haluatko kehittyä kirjoittajana? Aloita heti:
Anne, Kirjoita Paremmin -ohjaajasi
kirjoittajaohjaaja, kirjailija, kustantaja ja luovan kirjoittamisen kouluttaja
Kannen kuva: Pasi Saunavaara
En nyt taida ihan ymmärtää tään kurssin ideaa. Olen vuosia kirjoitellut runosiani, olisi kova halu edistyä ja jäntevöittää sisältöjä. Kaipaisin palautetta runoistani, voisiko tämä ilmainen kurssi olla mahdollisuus sellaiseen.
Hei Raili, kiitos viestistä!
Tarkennusta Kirjoita paremmin -maksuttomaan kurssiin: kurssin ideana on jakaa tilaajille kerran kuukaudessa vinkkejä proosan, lyriikan, draaman ja tietokirjoittamisen avuksi. Kirjoittamisen laji vaihtelee, joten pelkästään runokurssista ei ole tässä kysymys. Myöskään palautteen anto ei sisälly tällaiseen kuukausikirje-tyyliseen kurssiin.
Jos olet kiinnostunut nimenomaan runojen kirjoittamisesta ja palautteen saamisesta, silloin sinulle sopiva tapa olisi varmastikin osallistua jollekin runokurssille?
Seuraava minun vetämäni Pöytälaatikosta päivänvaloon -kurssi alkaa Oulussa syksyllä, voit kurkata siitä lisää tästä http://www.pohjois-pohjanmaankesayliopisto.fi/fi/poytalaatikosta-paivanvaloon/
Jos haluat edetä omaan tahtiin, onnistuu se e-oppaani avulla, joka toimii itsenäisenä 7 askeleen runokurssina, voit kurkata sen tästä https://holvi.com/shop/AKlukkarila/product/bba70dbe07c18de173528c0311dc816c/
Jos lisäkysymyksiä herää, tavoitat minut nopeimmin anne@kirjoitaparemmin.fi
Kirjoittamisen iloa!
ystävällisin terveisin Anne
Hei Raili! Maksuttomasta kurssista on kovastikin apua itseopiskeluun, saat minulta kurssikirjeen kerran kuussa – palautetta voit sitten saada muilla kursseillani tai sparrauspalvelustani!✍️😊Yst terv Anne